Majakkakierros
Hiidenmaahan voi tutustua monella tapaa: reppu selässä vaeltelemalla, oppaan kanssa merkittävimpiä paikkoja koluten tai suunnittelemalla itse reittejä kartan, matkaoppaiden ja netin avustuksella. Hiidenmaan majakkakierros on yksi vaihtoehto.
Majakkakierroksen idean kehitti Nebraskasta kotoisin oleva rauhanjoukkojen sotilas Douglas Wells tehdessään 1990-luvun alussa vapaaehtoistyötä Hiidenmaalla. Yksi asioista, jotka Wells jätti jälkeensä Hiidenmaalle, olivat viitoitetut ja merkityt majakat sekä niitä taustoittava teos, jossa hän kuvasi värikkäästi kokemuksiaan ja seikkailujaan. Kaikesta tästä hyötyivät automatkailijat, kun he vihdoin pääsivät aiemmin neuvostohallinnon sulkemalle rajavyöhykkeelle. Opasteet on sittemmin uusittu ja kohteitakin vaihdeltu, mutta kirja on edelleen olemassa ja sen perusidea on säilynyt. Majakat loistoineen toimivat yhä oppaina ja suunnannäyttäjinä Hiidenmaa-nimistä saarta tutkiville.
Reitillä on seuraavat pysähdyspaikat:
Katso muita vierailureittejä
Satojen vuosien ajan ruotsi oli hallitseva kieli Hiidenmaan pohjoisosassa, jossa asui Hiidenmaan ruotsalaisiksi itseään kutsuvia rannikkoruotsalaisia. Ruotsinkielisten suurimmat kyläkeskukset olivat Reigi ja Kärdla. Vuonna 1781 lähes tuhat Reigin ruotsalaista karkotettiin nykyisen Ukrainan alueille ja Kärdlan ruotsalaisten uudeksi asuinpaikaksi määrättiin 1800-luvun alussa joko Vormsin saari tai Noarootsi Haapsalun lähellä. Seudulle jääneet sulautuivat vähitellen vironkieliseen asujaimistoon. Silti saarelta on edelleenkin helppo löytää yhtä ja toista Dagön eli Hiidenmaan ruotsalaiseen menneisyyteen liittyvää, kuten paikannimiä, kirkkoja ja asumusten paikkoja.
Se, miten, mihin tai millaisia rituaaleja suorittaen virolaiset ovat johonkin uskoneet, on muuttunut aikojen saatossa. Suojelevien hiisien, maaemon ja lähteen henkien palvonta alkoi 1200-luvulla korvautua kristinuskoon kääntymisellä ja yhteen jumalaan uskomisella. Muutos vei aikaa, ja vielä nykyäänkin Hiidenmaalla käydään pyhien puiden kuten Tärkman tammen ja Ülendin lehmuksen luona.
Kristinuskon pyhäköistä saarella voi nähdä suuria kihlakuntien kirkkoja (kuten Pühalepan kirkko 1200-luvulta), kappeleita (esim. Kassari), ortodoksikirkkoja (esim. Kuriste) sekä herrnhutilaisherätyksen, baptistien ja helluntailaisten rukoushuoneita. Lisäksi saarella on pappiloita (esim. Reigi), hautausmaita (esim. Kuri) ja lukkarin taloja (esim. Käina).
Hiidenmaa on varsinainen luonnonystävän paratiisi. Lähes 70 prosenttia saaren pinta-alasta on metsää, josta osa nykyään hyvin harvinaista ikimetsää. Virossa harvinaisia kasveja, eläimiä ja lintuja löytyy vielä rannoilta ja niityiltä. Satoja miljoonia vuosia vanha meteoriittikraatteri kiinnostaa monia, samoin komeat siirtolohkareet ja kivikot. Pulppuavat lähteet, syvät karstivajoamat ja erikoiset rannikkojärvet tarjoavat lisäelämyksiä. Lähde löytöretkelle!
Ihmiset kaikkialla maailmassa muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin. Maaseudulla elämä säilyy vain hyvin toimivissa kylissä. Hiidenmaalla on vain yksi pienehkö kaupunki, Kärdla, kyliä sen sijaan on yli 180. Jokaisen kylän syntytarina ja sen merkittävimmät tapahtumat ovat erilaisia. On jännittävää etsiä ja tutkia, mitä kiinnostavaa niistä nykyään löytyy. Onko se säilynyt tuulimylly, vanha kartano, tarina suurmiehestä vai uusi hyvin pärjäävä yritys.