Meri maalta katsellen

Pieni Hiidenmaan saari on antanut maailmalle monia merkkihenkilöitä, kuten säveltäjä Rudolf Tobiaksen, taiteilija Ülo Soosterin tai kirjailija Evald Mändin (Ain Kalmus). Saarella on syntynyt, asunut, luonut tai lomaillut monia muita luovia ihmisiä, joilta meillä kaikilla on opittavaa. Löydä heidän jälkensä, työnsä ja ajatuksensa!

Se, miten, mihin tai millaisia rituaaleja suorittaen virolaiset ovat johonkin uskoneet, on muuttunut aikojen saatossa. Suojelevien hiisien, maaemon ja lähteen henkien palvonta alkoi 1200-luvulla korvautua kristinuskoon kääntymisellä ja yhteen jumalaan uskomisella. Muutos vei aikaa, ja vielä nykyäänkin Hiidenmaalla käydään pyhien puiden kuten Tärkman tammen ja Ülendin lehmuksen luona.

Kristinuskon pyhäköistä saarella voi nähdä suuria kihlakuntien kirkkoja (kuten Pühalepan kirkko 1200-luvulta), kappeleita (esim. Kassari), ortodoksikirkkoja (esim. Kuriste) sekä herrnhutilaisherätyksen, baptistien ja helluntailaisten rukoushuoneita. Lisäksi saarella on pappiloita (esim. Reigi), hautausmaita (esim. Kuri) ja lukkarin taloja (esim. Käina).

Ihmiset kaikkialla maailmassa muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin. Maaseudulla elämä säilyy vain hyvin toimivissa kylissä. Hiidenmaalla on vain yksi pienehkö kaupunki, Kärdla, kyliä sen sijaan on yli 180. Jokaisen kylän syntytarina ja sen merkittävimmät tapahtumat ovat erilaisia. On jännittävää etsiä ja tutkia, mitä kiinnostavaa niistä nykyään löytyy. Onko se säilynyt tuulimylly, vanha kartano, tarina suurmiehestä vai uusi hyvin pärjäävä yritys.

Satojen vuosien ajan ruotsi oli hallitseva kieli Hiidenmaan pohjoisosassa, jossa asui Hiidenmaan ruotsalaisiksi itseään kutsuvia rannikkoruotsalaisia. Ruotsinkielisten suurimmat kyläkeskukset olivat Reigi ja Kärdla. Vuonna 1781 lähes tuhat Reigin ruotsalaista karkotettiin nykyisen Ukrainan alueille ja Kärdlan ruotsalaisten uudeksi asuinpaikaksi määrättiin 1800-luvun alussa joko Vormsin saari tai Noarootsi Haapsalun lähellä. Seudulle jääneet sulautuivat vähitellen vironkieliseen asujaimistoon. Silti saarelta on edelleenkin helppo löytää yhtä ja toista Dagön eli Hiidenmaan ruotsalaiseen menneisyyteen liittyvää, kuten paikannimiä, kirkkoja ja asumusten paikkoja.