Majakkakierros

20 pysäkkiä
Tuletornisafari

Hiidenmaahan voi tutustua monella tapaa: reppu selässä vaeltelemalla, oppaan kanssa merkittävimpiä paikkoja koluten tai suunnittelemalla itse reittejä kartan, matkaoppaiden ja netin avustuksella. Hiidenmaan majakkakierros on yksi vaihtoehto.

Majakkakierroksen idean kehitti Nebraskasta kotoisin oleva rauhanjoukkojen sotilas Douglas Wells tehdessään 1990-luvun alussa vapaaehtoistyötä Hiidenmaalla. Yksi asioista, jotka Wells jätti jälkeensä Hiidenmaalle, olivat viitoitetut ja merkityt majakat sekä niitä taustoittava teos, jossa hän  kuvasi värikkäästi kokemuksiaan ja seikkailujaan. Kaikesta tästä hyötyivät automatkailijat, kun he vihdoin pääsivät aiemmin neuvostohallinnon sulkemalle rajavyöhykkeelle. Opasteet on sittemmin uusittu ja kohteitakin vaihdeltu, mutta kirja on edelleen olemassa ja sen perusidea on säilynyt. Majakat loistoineen toimivat yhä oppaina ja suunnannäyttäjinä Hiidenmaa-nimistä saarta tutkiville.

Reitillä on seuraavat pysähdyspaikat:

Katso muita vierailureittejä

Se, miten, mihin tai millaisia rituaaleja suorittaen virolaiset ovat johonkin uskoneet, on muuttunut aikojen saatossa. Suojelevien hiisien, maaemon ja lähteen henkien palvonta alkoi 1200-luvulla korvautua kristinuskoon kääntymisellä ja yhteen jumalaan uskomisella. Muutos vei aikaa, ja vielä nykyäänkin Hiidenmaalla käydään pyhien puiden kuten Tärkman tammen ja Ülendin lehmuksen luona.

Kristinuskon pyhäköistä saarella voi nähdä suuria kihlakuntien kirkkoja (kuten Pühalepan kirkko 1200-luvulta), kappeleita (esim. Kassari), ortodoksikirkkoja (esim. Kuriste) sekä herrnhutilaisherätyksen, baptistien ja helluntailaisten rukoushuoneita. Lisäksi saarella on pappiloita (esim. Reigi), hautausmaita (esim. Kuri) ja lukkarin taloja (esim. Käina).

15 pysäkkiä

Hiiu-Kärdlan verkatehtaan perustivat Ungern-Sternbergin aatelissuvun veljekset vuonna 1829. Toiminta alkoi suvun pääkartanossa Suuremõisassa, mutta jo vuoteen 1830 mennessä Kärdlaan oli kohonnut suuri ja komea villakangastehdas. Yritys kehittyi ja kasvoi ajan myötä, mutta ennen kaikkea tehdas muutti Kärdlaa. Pienestä ruotsinkielisestä kylästä kasvoi vuosien mittaan toimelias työläistaajama – nykyisen pikkukaupungin edelläkävijä.

Tehdas tuhoutui toisen maailmansodan melskeissä syksyllä 1941. Kaupungin keskusaukiolla ja koko Kärdlassa näkyy edelleenkin jälkiä tehtaan ajoista. Siitä kertovat muun muassa tuolloin luotu katuverkosto sekä tehtaan työläisille rakennetut modernit talot. Tutustumisretki kannattaa aloittaa Kärdlan Vabrikuväljak-aukiolta, jossa uudistusmielinen yritys aikoinaan sijaitsi. Voit vierailla myös entisessä tehtaanjohtajien asuintalossa (Pikk Maja), jossa nykyään sijaitsee Hiidenmaan museo. Sieltä on esillä muun muassa tehtaan pienoismalli.

5 pysäkkiä

Ihmiset kaikkialla maailmassa muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin. Maaseudulla elämä säilyy vain hyvin toimivissa kylissä. Hiidenmaalla on vain yksi pienehkö kaupunki, Kärdla, kyliä sen sijaan on yli 180. Jokaisen kylän syntytarina ja sen merkittävimmät tapahtumat ovat erilaisia. On jännittävää etsiä ja tutkia, mitä kiinnostavaa niistä nykyään löytyy. Onko se säilynyt tuulimylly, vanha kartano, tarina suurmiehestä vai uusi hyvin pärjäävä yritys.

14 pysäkkiä

Satojen vuosien ajan ruotsi oli hallitseva kieli Hiidenmaan pohjoisosassa, jossa asui Hiidenmaan ruotsalaisiksi itseään kutsuvia rannikkoruotsalaisia. Ruotsinkielisten suurimmat kyläkeskukset olivat Reigi ja Kärdla. Vuonna 1781 lähes tuhat Reigin ruotsalaista karkotettiin nykyisen Ukrainan alueille ja Kärdlan ruotsalaisten uudeksi asuinpaikaksi määrättiin 1800-luvun alussa joko Vormsin saari tai Noarootsi Haapsalun lähellä. Seudulle jääneet sulautuivat vähitellen vironkieliseen asujaimistoon. Silti saarelta on edelleenkin helppo löytää yhtä ja toista Dagön eli Hiidenmaan ruotsalaiseen menneisyyteen liittyvää, kuten paikannimiä, kirkkoja ja asumusten paikkoja.

8 pysäkkiä