Palaa takaisinVerkatehtaan jäljillä (Kärdla)
5 pysäkkiä
Hiiu-Kärdlan verkatehtaan perustivat Ungern-Sternbergin aatelissuvun veljekset vuonna 1829. Toiminta alkoi suvun pääkartanossa Suuremõisassa, mutta jo vuoteen 1830 mennessä Kärdlaan oli kohonnut suuri ja komea villakangastehdas. Yritys kehittyi ja kasvoi ajan myötä, mutta ennen kaikkea tehdas muutti Kärdlaa. Pienestä ruotsinkielisestä kylästä kasvoi vuosien mittaan toimelias työläistaajama – nykyisen pikkukaupungin edelläkävijä.
Tehdas tuhoutui toisen maailmansodan melskeissä syksyllä 1941. Kaupungin keskusaukiolla ja koko Kärdlassa näkyy edelleenkin jälkiä tehtaan ajoista. Siitä kertovat muun muassa tuolloin luotu katuverkosto sekä tehtaan työläisille rakennetut modernit talot. Tutustumisretki kannattaa aloittaa Kärdlan Vabrikuväljak-aukiolta, jossa uudistusmielinen yritys aikoinaan sijaitsi. Voit vierailla myös entisessä tehtaanjohtajien asuintalossa (Pikk Maja), jossa nykyään sijaitsee Hiidenmaan museo. Sieltä on esillä muun muassa tehtaan pienoismalli.
Reitillä on seuraavat pysähdyspaikat:
Katso muita vierailureittejä
Eräs pitkä, liki 700-vuotinen ajanjakso Viron historiassa voidaan tiivistää sanaan kartanoaika. Hiidenmaalla ajalta tiedetään noin 30 kartanoa, joista osa oli kirkko- ja karjamoisioita. Kartanoiden enimmäkseen baltisaksalaiset voudit ja omistajat vaikuttivat paikalliseen elämään merkittävästi omistamalla suurten maatilojensa ohella myös tiluksillaan asuvat talonpojat. Kartanojärjestelmä suosi ja aiheutti epäoikeudenmukaisuutta, kuten taloudellista pakottamista ja sosiaalista eriarvoisuutta. Toisaalta kartanoiden kautta Viroon välittyi muualta paljon uutta, esimerkiksi uusia työmenetelmiä, kasvilajikkeita, ruokareseptejä tai koululaitoksen ja kirkollisen elämän kehitystä.
Kartanoaika päättyi 1900-luvun alussa. Viron tasavallan aikana 1918-1940 maassa oli vielä muutamia toimivia valtionkartanoita ja entisille omistajille vuokrattuja tiloja, mutta muuten entinen elämäntapa oli kadonnut. Pitkään kestänyt taloudellinen ja poliittinen järjestelmä hajosi lopullisesti maareformissa. Kartanoiden rakennuksia ja maita alkoivat hallita uusina omistajina entiset työntekijät, seudun viljelijät, yritykset tai valtio. Useat upeat rakennukset rappeutuivat ajan myötä huolehtivan omistajan ja rahanpuutteen vuoksi.
13 pysäkkiä
Se, miten, mihin tai millaisia rituaaleja suorittaen virolaiset ovat johonkin uskoneet, on muuttunut aikojen saatossa. Suojelevien hiisien, maaemon ja lähteen henkien palvonta alkoi 1200-luvulla korvautua kristinuskoon kääntymisellä ja yhteen jumalaan uskomisella. Muutos vei aikaa, ja vielä nykyäänkin Hiidenmaalla käydään pyhien puiden kuten Tärkman tammen ja Ülendin lehmuksen luona.
Kristinuskon pyhäköistä saarella voi nähdä suuria kihlakuntien kirkkoja (kuten Pühalepan kirkko 1200-luvulta), kappeleita (esim. Kassari), ortodoksikirkkoja (esim. Kuriste) sekä herrnhutilaisherätyksen, baptistien ja helluntailaisten rukoushuoneita. Lisäksi saarella on pappiloita (esim. Reigi), hautausmaita (esim. Kuri) ja lukkarin taloja (esim. Käina).
15 pysäkkiä
Pieni Hiidenmaan saari on antanut maailmalle monia merkkihenkilöitä, kuten säveltäjä Rudolf Tobiaksen, taiteilija Ülo Soosterin tai kirjailija Evald Mändin (Ain Kalmus). Saarella on syntynyt, asunut, luonut tai lomaillut monia muita luovia ihmisiä, joilta meillä kaikilla on opittavaa. Löydä heidän jälkensä, työnsä ja ajatuksensa!
6 pysäkkiä
Hiidenmaan niemet kurottelevat kohti pääilmansuuntia. Pohjoisessa on luonnonkaunis Tahkunan niemi, jonka menneisyydestä löytyy rankkojakin asioita. Siellä sinäkin voit kävellä rantaruotsalaisten entisillä asuinalueilla, tutustua 1900-luvun sotien jälkiin, käydä pienessä ortodoksisessa kappelissa ja hautausmaalla tai kiivetä Hiidenmaan korkeimman majakan torniin. Meren rannassa ja metsissä voi piillä muitakin yllätyksiä. Pysy valppaana!
7 pysäkkiä