Katse pohjoiseen

7 pysäkkiä
tahkuna

Hiidenmaan niemet kurottelevat kohti pääilmansuuntia. Pohjoisessa on luonnonkaunis Tahkunan niemi, jonka menneisyydestä löytyy rankkojakin asioita. Siellä sinäkin voit kävellä rantaruotsalaisten entisillä asuinalueilla, tutustua 1900-luvun sotien jälkiin, käydä pienessä ortodoksisessa kappelissa ja hautausmaalla tai kiivetä Hiidenmaan korkeimman majakan torniin. Meren rannassa ja metsissä voi piillä muitakin yllätyksiä. Pysy valppaana!

Reitillä on seuraavat pysähdyspaikat:

Katso muita vierailureittejä

Ihmiset kaikkialla maailmassa muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin. Maaseudulla elämä säilyy vain hyvin toimivissa kylissä. Hiidenmaalla on vain yksi pienehkö kaupunki, Kärdla, kyliä sen sijaan on yli 180. Jokaisen kylän syntytarina ja sen merkittävimmät tapahtumat ovat erilaisia. On jännittävää etsiä ja tutkia, mitä kiinnostavaa niistä nykyään löytyy. Onko se säilynyt tuulimylly, vanha kartano, tarina suurmiehestä vai uusi hyvin pärjäävä yritys.

14 pysäkkiä

Hiidenmaa on varsinainen luonnonystävän paratiisi. Lähes 70 prosenttia saaren pinta-alasta on metsää, josta osa nykyään hyvin harvinaista ikimetsää. Virossa harvinaisia ​​kasveja, eläimiä ja lintuja löytyy vielä rannoilta ja niityiltä. Satoja miljoonia vuosia vanha meteoriittikraatteri kiinnostaa monia, samoin komeat siirtolohkareet ja kivikot. Pulppuavat lähteet, syvät karstivajoamat ja erikoiset rannikkojärvet tarjoavat lisäelämyksiä. Lähde löytöretkelle!

16 pysäkkiä

Satojen vuosien ajan ruotsi oli hallitseva kieli Hiidenmaan pohjoisosassa, jossa asui Hiidenmaan ruotsalaisiksi itseään kutsuvia rannikkoruotsalaisia. Ruotsinkielisten suurimmat kyläkeskukset olivat Reigi ja Kärdla. Vuonna 1781 lähes tuhat Reigin ruotsalaista karkotettiin nykyisen Ukrainan alueille ja Kärdlan ruotsalaisten uudeksi asuinpaikaksi määrättiin 1800-luvun alussa joko Vormsin saari tai Noarootsi Haapsalun lähellä. Seudulle jääneet sulautuivat vähitellen vironkieliseen asujaimistoon. Silti saarelta on edelleenkin helppo löytää yhtä ja toista Dagön eli Hiidenmaan ruotsalaiseen menneisyyteen liittyvää, kuten paikannimiä, kirkkoja ja asumusten paikkoja.

8 pysäkkiä

Eräs pitkä, liki 700-vuotinen ajanjakso Viron historiassa voidaan tiivistää sanaan kartanoaika. Hiidenmaalla ajalta tiedetään noin 30 kartanoa, joista osa oli kirkko- ja karjamoisioita. Kartanoiden enimmäkseen baltisaksalaiset voudit ja omistajat vaikuttivat paikalliseen elämään merkittävästi omistamalla suurten maatilojensa ohella myös tiluksillaan asuvat talonpojat. Kartanojärjestelmä suosi ja aiheutti epäoikeudenmukaisuutta, kuten taloudellista pakottamista ja sosiaalista eriarvoisuutta. Toisaalta kartanoiden kautta Viroon välittyi muualta paljon uutta, esimerkiksi uusia työmenetelmiä, kasvilajikkeita, ruokareseptejä tai koululaitoksen ja kirkollisen elämän kehitystä.

Kartanoaika päättyi 1900-luvun alussa. Viron tasavallan aikana 1918-1940 maassa oli vielä muutamia toimivia valtionkartanoita ja entisille omistajille vuokrattuja tiloja, mutta muuten entinen elämäntapa oli kadonnut. Pitkään kestänyt taloudellinen ja poliittinen järjestelmä hajosi lopullisesti maareformissa. Kartanoiden rakennuksia ja maita alkoivat hallita uusina omistajina entiset työntekijät, seudun viljelijät, yritykset tai valtio. Useat upeat rakennukset rappeutuivat ajan myötä huolehtivan omistajan ja rahanpuutteen vuoksi.

13 pysäkkiä