Merkkihenkilöiden jäljillä

6 pysäkkiä
kassari kabel

Pieni Hiidenmaan saari on antanut maailmalle monia merkkihenkilöitä, kuten säveltäjä Rudolf Tobiaksen, taiteilija Ülo Soosterin tai kirjailija Evald Mändin (Ain Kalmus). Saarella on syntynyt, asunut, luonut tai lomaillut monia muita luovia ihmisiä, joilta meillä kaikilla on opittavaa. Löydä heidän jälkensä, työnsä ja ajatuksensa!

Reitillä on seuraavat pysähdyspaikat:

Katso muita vierailureittejä

Kaikki eivät synny merenkävijöiksi, mutta maalta käsinkin voida saada jonkin käsityksen meren elämästä. Varsinkin, jos se maa on Hiidenmaa. Miksi majakat rakennettiin, miten satamia kehitetään, milloin rautaiset alukset syrjäyttivät puiset laivat  ja onko meressä vielä kalaa? Merestä voit oppia paljon.

8 pysäkkiä

Hiidenmaa on varsinainen luonnonystävän paratiisi. Lähes 70 prosenttia saaren pinta-alasta on metsää, josta osa nykyään hyvin harvinaista ikimetsää. Virossa harvinaisia ​​kasveja, eläimiä ja lintuja löytyy vielä rannoilta ja niityiltä. Satoja miljoonia vuosia vanha meteoriittikraatteri kiinnostaa monia, samoin komeat siirtolohkareet ja kivikot. Pulppuavat lähteet, syvät karstivajoamat ja erikoiset rannikkojärvet tarjoavat lisäelämyksiä. Lähde löytöretkelle!

16 pysäkkiä

Eräs pitkä, liki 700-vuotinen ajanjakso Viron historiassa voidaan tiivistää sanaan kartanoaika. Hiidenmaalla ajalta tiedetään noin 30 kartanoa, joista osa oli kirkko- ja karjamoisioita. Kartanoiden enimmäkseen baltisaksalaiset voudit ja omistajat vaikuttivat paikalliseen elämään merkittävästi omistamalla suurten maatilojensa ohella myös tiluksillaan asuvat talonpojat. Kartanojärjestelmä suosi ja aiheutti epäoikeudenmukaisuutta, kuten taloudellista pakottamista ja sosiaalista eriarvoisuutta. Toisaalta kartanoiden kautta Viroon välittyi muualta paljon uutta, esimerkiksi uusia työmenetelmiä, kasvilajikkeita, ruokareseptejä tai koululaitoksen ja kirkollisen elämän kehitystä.

Kartanoaika päättyi 1900-luvun alussa. Viron tasavallan aikana 1918-1940 maassa oli vielä muutamia toimivia valtionkartanoita ja entisille omistajille vuokrattuja tiloja, mutta muuten entinen elämäntapa oli kadonnut. Pitkään kestänyt taloudellinen ja poliittinen järjestelmä hajosi lopullisesti maareformissa. Kartanoiden rakennuksia ja maita alkoivat hallita uusina omistajina entiset työntekijät, seudun viljelijät, yritykset tai valtio. Useat upeat rakennukset rappeutuivat ajan myötä huolehtivan omistajan ja rahanpuutteen vuoksi.

13 pysäkkiä

Ihmiset kaikkialla maailmassa muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin. Maaseudulla elämä säilyy vain hyvin toimivissa kylissä. Hiidenmaalla on vain yksi pienehkö kaupunki, Kärdla, kyliä sen sijaan on yli 180. Jokaisen kylän syntytarina ja sen merkittävimmät tapahtumat ovat erilaisia. On jännittävää etsiä ja tutkia, mitä kiinnostavaa niistä nykyään löytyy. Onko se säilynyt tuulimylly, vanha kartano, tarina suurmiehestä vai uusi hyvin pärjäävä yritys.

14 pysäkkiä