Merkkihenkilöiden jäljillä

Hiidenmaan niemet kurottelevat kohti pääilmansuuntia. Pohjoisessa on luonnonkaunis Tahkunan niemi, jonka menneisyydestä löytyy rankkojakin asioita. Siellä sinäkin voit kävellä rantaruotsalaisten entisillä asuinalueilla, tutustua 1900-luvun sotien jälkiin, käydä pienessä ortodoksisessa kappelissa ja hautausmaalla tai kiivetä Hiidenmaan korkeimman majakan torniin. Meren rannassa ja metsissä voi piillä muitakin yllätyksiä. Pysy valppaana!

Hiiu-Kärdlan verkatehtaan perustivat Ungern-Sternbergin aatelissuvun veljekset vuonna 1829. Toiminta alkoi suvun pääkartanossa Suuremõisassa, mutta jo vuoteen 1830 mennessä Kärdlaan oli kohonnut suuri ja komea villakangastehdas. Yritys kehittyi ja kasvoi ajan myötä, mutta ennen kaikkea tehdas muutti Kärdlaa. Pienestä ruotsinkielisestä kylästä kasvoi vuosien mittaan toimelias työläistaajama – nykyisen pikkukaupungin edelläkävijä.

Tehdas tuhoutui toisen maailmansodan melskeissä syksyllä 1941. Kaupungin keskusaukiolla ja koko Kärdlassa näkyy edelleenkin jälkiä tehtaan ajoista. Siitä kertovat muun muassa tuolloin luotu katuverkosto sekä tehtaan työläisille rakennetut modernit talot. Tutustumisretki kannattaa aloittaa Kärdlan Vabrikuväljak-aukiolta, jossa uudistusmielinen yritys aikoinaan sijaitsi. Voit vierailla myös entisessä tehtaanjohtajien asuintalossa (Pikk Maja), jossa nykyään sijaitsee Hiidenmaan museo. Sieltä on esillä muun muassa tehtaan pienoismalli.

Kaikki eivät synny merenkävijöiksi, mutta maalta käsinkin voida saada jonkin käsityksen meren elämästä. Varsinkin, jos se maa on Hiidenmaa. Miksi majakat rakennettiin, miten satamia kehitetään, milloin rautaiset alukset syrjäyttivät puiset laivat  ja onko meressä vielä kalaa? Merestä voit oppia paljon.

Satojen vuosien ajan ruotsi oli hallitseva kieli Hiidenmaan pohjoisosassa, jossa asui Hiidenmaan ruotsalaisiksi itseään kutsuvia rannikkoruotsalaisia. Ruotsinkielisten suurimmat kyläkeskukset olivat Reigi ja Kärdla. Vuonna 1781 lähes tuhat Reigin ruotsalaista karkotettiin nykyisen Ukrainan alueille ja Kärdlan ruotsalaisten uudeksi asuinpaikaksi määrättiin 1800-luvun alussa joko Vormsin saari tai Noarootsi Haapsalun lähellä. Seudulle jääneet sulautuivat vähitellen vironkieliseen asujaimistoon. Silti saarelta on edelleenkin helppo löytää yhtä ja toista Dagön eli Hiidenmaan ruotsalaiseen menneisyyteen liittyvää, kuten paikannimiä, kirkkoja ja asumusten paikkoja.