Kärdlan rantapuisto

Alkuperäisen rantaruotsalaisten kylän tilalle alkoi 1800-luvun alkupuoliskolla syntyä vastaperustetun verkatehtaan (1829) työntekijöiden asuinalue. ”Tehtaan herrojen” eli mestareiden talot rakennettiin ruotsalaisten hautausmaan välittömään läheisyyteen. Pian Hiiu-Kärdlan verkatehtaan ensimmäinen johtaja, paroni Robert Eginhard von Ungern-Sternberg (1813–1898), perusti hautausmaan paikalle puutarhan. Entisestä hautausmaasta muistuttaa sinne vuonna 1848 viimeisenä haudatun ruotsalaisen Karel Tarningin rautaristi.

Paronin puutarha on nykyään laajentunut Kärdlan rantapuistoksi. Yhteensä 29 puu- ja pensaslajista esiintyy eniten vaahteraa, saarnia, jalavaa sekä kuusta. Vieraslajeista puistoa koristavat punalehtinen pyökki, lehtikuusi, strobusmänty ja pihta. Sataman ja tehdasaukion väliin jää alue, jossa kasvaa paljon tervaleppiä, Lepakoppel (Leppätarha). Se oli aikoinaan tunnettu konsertti- ja kesäjuhlapaikka.

Meren rannalla sijaitseva Lubjaahjumägi-niminen kukkula antaa käsityksen paikallisten asukkaiden aikoinaan harjoittamasta toiminnasta – kalkin polttamisesta. Nykyisin kyseisellä paikalla sijaitsee vuonna 1971 rakennettu suosittu kahvila-ravintola Rannapaargu.

Vesiviivalla seisoo siirtolohkare, johon kaiverretut vaakasuorat viivat merkitsevät Kärdlan historian korkeimpia vedenpinnan korkeuksia.

Kärdlan rantapuistossa on kasveja ja historiaa esittelevä luontopolku.