Kyläelämän lumoa

Hiiu-Kärdlan verkatehtaan perustivat Ungern-Sternbergin aatelissuvun veljekset vuonna 1829. Toiminta alkoi suvun pääkartanossa Suuremõisassa, mutta jo vuoteen 1830 mennessä Kärdlaan oli kohonnut suuri ja komea villakangastehdas. Yritys kehittyi ja kasvoi ajan myötä, mutta ennen kaikkea tehdas muutti Kärdlaa. Pienestä ruotsinkielisestä kylästä kasvoi vuosien mittaan toimelias työläistaajama – nykyisen pikkukaupungin edelläkävijä.

Tehdas tuhoutui toisen maailmansodan melskeissä syksyllä 1941. Kaupungin keskusaukiolla ja koko Kärdlassa näkyy edelleenkin jälkiä tehtaan ajoista. Siitä kertovat muun muassa tuolloin luotu katuverkosto sekä tehtaan työläisille rakennetut modernit talot. Tutustumisretki kannattaa aloittaa Kärdlan Vabrikuväljak-aukiolta, jossa uudistusmielinen yritys aikoinaan sijaitsi. Voit vierailla myös entisessä tehtaanjohtajien asuintalossa (Pikk Maja), jossa nykyään sijaitsee Hiidenmaan museo. Sieltä on esillä muun muassa tehtaan pienoismalli.

Pieni Hiidenmaan saari on antanut maailmalle monia merkkihenkilöitä, kuten säveltäjä Rudolf Tobiaksen, taiteilija Ülo Soosterin tai kirjailija Evald Mändin (Ain Kalmus). Saarella on syntynyt, asunut, luonut tai lomaillut monia muita luovia ihmisiä, joilta meillä kaikilla on opittavaa. Löydä heidän jälkensä, työnsä ja ajatuksensa!

Hiidenmaahan voi tutustua monella tapaa: reppu selässä vaeltelemalla, oppaan kanssa merkittävimpiä paikkoja koluten tai suunnittelemalla itse reittejä kartan, matkaoppaiden ja netin avustuksella. Hiidenmaan majakkakierros on yksi vaihtoehto.

Majakkakierroksen idean kehitti Nebraskasta kotoisin oleva rauhanjoukkojen sotilas Douglas Wells tehdessään 1990-luvun alussa vapaaehtoistyötä Hiidenmaalla. Yksi asioista, jotka Wells jätti jälkeensä Hiidenmaalle, olivat viitoitetut ja merkityt majakat sekä niitä taustoittava teos, jossa hän  kuvasi värikkäästi kokemuksiaan ja seikkailujaan. Kaikesta tästä hyötyivät automatkailijat, kun he vihdoin pääsivät aiemmin neuvostohallinnon sulkemalle rajavyöhykkeelle. Opasteet on sittemmin uusittu ja kohteitakin vaihdeltu, mutta kirja on edelleen olemassa ja sen perusidea on säilynyt. Majakat loistoineen toimivat yhä oppaina ja suunnannäyttäjinä Hiidenmaa-nimistä saarta tutkiville.

Eräs pitkä, liki 700-vuotinen ajanjakso Viron historiassa voidaan tiivistää sanaan kartanoaika. Hiidenmaalla ajalta tiedetään noin 30 kartanoa, joista osa oli kirkko- ja karjamoisioita. Kartanoiden enimmäkseen baltisaksalaiset voudit ja omistajat vaikuttivat paikalliseen elämään merkittävästi omistamalla suurten maatilojensa ohella myös tiluksillaan asuvat talonpojat. Kartanojärjestelmä suosi ja aiheutti epäoikeudenmukaisuutta, kuten taloudellista pakottamista ja sosiaalista eriarvoisuutta. Toisaalta kartanoiden kautta Viroon välittyi muualta paljon uutta, esimerkiksi uusia työmenetelmiä, kasvilajikkeita, ruokareseptejä tai koululaitoksen ja kirkollisen elämän kehitystä.

Kartanoaika päättyi 1900-luvun alussa. Viron tasavallan aikana 1918-1940 maassa oli vielä muutamia toimivia valtionkartanoita ja entisille omistajille vuokrattuja tiloja, mutta muuten entinen elämäntapa oli kadonnut. Pitkään kestänyt taloudellinen ja poliittinen järjestelmä hajosi lopullisesti maareformissa. Kartanoiden rakennuksia ja maita alkoivat hallita uusina omistajina entiset työntekijät, seudun viljelijät, yritykset tai valtio. Useat upeat rakennukset rappeutuivat ajan myötä huolehtivan omistajan ja rahanpuutteen vuoksi.