Kurisoon karstivajoama

Kurisoon karstivajoamaa kutsutaan myös Kurisuun, Koolmen tai Neelmen nieluksi. Nimi on helppo sekoittaa Kõrgessaaressa sijaitsevaan Kurisun vajoamaan. Molemmissa tapauksissa kyseessä on samantyyppinen karstilmiö.

Tällaisia karstisuppiloita – jotka tunnetaan myös nimellä doliini tai vajoreikä – on useissa eri paikoissa Hiidenmaalla. Ilmiön syntymistä edistää kallioperän suhteellisen hyvä liukenevuus veteen. Pintavesi imeytyy maaperään muodostuneiden onteloiden kautta.

Keväisten sulamisvesien aikaan Kurisoon vajoamaan syntyy pieni lampi. Kun vesi nousee tietylle korkeudelle, imeytyminen kiihtyy ja lampi katoaa 10-12 tunnissa. Ilmiö teki syvän vaikutuksen entisaikojen ihmisiin. Taruissa karstisuppiloa on kuvattu pahaksi suuksi (kuri suu eli kurja suu), joka voi veden mukana nielaista niin esineitä, eläimiä kuin ihmisiä. Ajan myötä ”kuri suu” lyhentyi muotoon ”kurisu” ja sitä käytetään edelleen suurista karstivajoamista. Kurisoon vajoaman pituus on 100 metriä, leveys 30 metriä ja syvyys 6-7 metriä, ja se on Hiidenmaan suurin karstisuppilo.