Hiidenmaalla ja sitä ympäröivillä merialueilla ja matalikoilla on Unescon biosfäärialueen status. Ohjelman virallinen nimi on Ihminen ja biosfääri, mikä tarkoittaa, että luonnon lisäksi saarella tulee ottaa huomioon myös ihmiset, sekä paikalliset että matkailijat.
Hiidenmaalla on 234 kilometriä hyvin merkittyjä vaellusreittejä, koskemattomia asumattomia rantoja, kalaisia vesiä, sammalen- ja pihkantuoksuisia metsäpolkuja, runsassatoisia marja- ja sienimetsiä sekä kunnossa pidetyt telttapaikat.
Valitse seuraavasta valikosta sopiva retkipolku tai käyntikohde ja muista, että omalla toiminnallasi voit auttaa pitämään Hiidenmaan saaren ainutlaatuisen luonnon puhtaana ja nautittavana myös seuraaville tulijoille.
Avaa karttasovelluksessa
Filtreeri
Hae
Otsing
Tyhjennä suodattimet
Tarjoamme 15.5–15.9. luonnosta kiinnostuneille seikkailijoille jännittäviä meriretkiä, joiden aikana tutkimme hylkeitä. Mahdollisuuden mukaan vierailemme myös jollain luodolla tutustumassa sen koskemattomaan ja ihmeelliseen luontoon.
Retket tehdään pienaluksilla ja on tarkoitettu pienemmille enintään 10 hengen ryhmille. Matka alkaa Kärdlan satamasta.
Hintaan kuuluu 2 tunnin retki enintään 10 hengen ryhmälle.
Sadama tänav 30, Kärdla linn
Tämä omaperäinen nimi kuuluu niemenkärjelle. Oppaana on tienviittojen lisäksi Hiidenmaan jättiläisen, Leigerin patsas. Kyseessä on koillis-lounaissuuntainen harju, jonka korkeinta kohtaa peittää kasvusto ja joka yhtyy mereen kivikkoisena niemenä. Puista ja pensaista mielenkiintoisimpia ovat kuusama, korppipaatsama, paatsama ja koiranheisi. Rannalla kiemurtelee merikaali, jonka kukkiessa ranta hohtaa hurmaavasti. Orjantappuran romanttisuudesta ei kannata edes puhua. Kassarin kuuluisimpia lomailijoita ovat olleet kirjailija Aino Kallas ja kielitieteilijä-diplomaatti Oskar Kallas.
Kassari küla
Tervetuloa maailman pohjoisimmalle laventelipellolle!
Laventelitila sijaitsee Kärdlan meteoriittikraatterin reunalla, kivisellä ja aurinkoisella rinteellä. Meidän lähes hehtaarin kokoisella pellolla kasvaa 20 000 laventelitaimea, jotka tarjoavat kukinnan aikana silmäniloa kesäkuun lopusta elokuun alkuun. Valmistamme laventelista mielenkiintoisia tuotteita, esimerkiksi laventelihilloa, mausteita ja kasvovettä. Pellolla työskentelee 100 000 mehiläistä, jotka keräävät ahkerasti laventelihunajaa.
Odotamme sinua maatilojen avoimien ovien päivänä, elojuhliin ja elotalkoihin. Muina aikoina ja ryhmille järjestetään vierailuja etukäteen sopimalla.
Hautselja, Tubala küla
Ungrun kivi sijaitsee Ninametsan niemellä. Luonnonkaunis paikka houkutteli Kõrgessaaren kartanon väkeä viettämään usein aikaa meren rannalla. Tarkoitusta varten niemelle rakennettiin huvimaja. Paviljongin lyhtyjen loiste ei jäänyt ranta-asukkailta huomaamatta ja vahvisti heidän uskoaan, että Ungrun kreivi harrasti merirosvousta. Hänen uskottiin sammuttaneen Kõpun majakan loiston ja eksyttäneen ohikulkevia laivoja kurssilta Ungrun kiveen kiinnitetyn huijausvalon avulla. Paronin miehet olisivat sitten ryöstäneet matalikolle ajautuneen laivan paljaaksi, merimiehiä säästämättä.
Osa yleisestä uskomuksesta on luultavasti totta, sillä pahamaineisen Neckmansgrundin karikko oli tosiaankin kannattava tulonlähde Kõrgessaaren kartanon paronille Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Sternbergille eli Ungrun kreiville. Kartanot oli velvoitettu auttamaan uppoavia laivoja, ja valtio maksoi siitä kunnon palkkion. Ungrun kreivin varsinainen virhe olikin palkkion mielivaltainen määrittäminen, johon liittyi aina outoa juonittelua.
Ungrun kiveen porattuihin reikiin kiinnitetty laterna lienee kuitenkin ohjannut pelastustoimista palaavia veneitä…
Ungru
Kaupunginpuisto kattaa 5,2 hehtaaria. Ensimmäinen osa puistosta perustettiin jo 1860-luvulla kirkon valmistumisen jälkeen Kirikupõllu-nimiseen paikkaan. Perusteellisempi puuston istutus tehtiin 1900-luvun alussa. Puiston nuorin osa istutettiin 1970-luvulla. Kaupunginpuistossa on Kärdlan laululava. Hiidenmaalla pidettiin vuonna 1867 ensimmäinen laulujuhla Leigrin kylässä Murrun kievarin pihalla. Jo 1874 on lähteitä myös Kärdlan Lepakoplissa tapahtuneesta lastenjuhlasta. Hiidenmaan ensimmäinen yleislaulujuhla järjestettiin Kärdlassa vuonna 1926. Sitä johti myöhemmin Viron laulujuhlien yhdeksi johtohahmoksi noussut säveltäjä, kuoronjohtaja ja musiikkipedagogi Tuudur Vettik.
Uus tänav 6, Kärdla linn
Noin 455 miljoonaa vuotta sitten muodostui päiväntasaajan toiselle puolelle matalaan meriveteen meteoriittikraatteri, joka oli halkaisijaltaan lähes neljä kilometriä. Monien geologisten prosessien, kuten sedimentin muodostumisen, maankuoren liikkeiden ja useiden jääkausien jälkeen kraatteri on nykyään luonnossa vaikeasti havaittavissa.
Jotta tästä erityisestä luonnonmuistomerkistä saa paremman kuvan, kraatterin tuntumaan on rakennettu kraatterin mallikenttä, joka antaa helpommin ymmärrettävän kuvan Kärdlan kraatterin koosta ja mittasuhteista. Mallikenttä on todellista kraatteria sata kertaa pienempi, ja sen halkaisija on noin 43 metriä ja reunavallin pituus 140 metriä.
MARKO, Paluküla
Viron suurin hiekkakivi sijaitsee Hiidenmaalla!
Jos luulet nähneesi jo kaiken Hiidenmaalla, kutsumme Sinut tutkimaan jotain aivan erilaista! Pihla-Kaibaldin luonnonsuojelualueella, kauniin mäntymetsän keskellä sijaitsee puolikuun muotoinen irtohiekkakenttä. Noin 12 hehtaarin kokoinen hiekkakivi on syntynyt II maailmansodan aikaan metsäpalojen ja myöhemmin tankkien harjoituskenttänä käyttämisen tuloksena.
Hiekkaiset metsäpolut, ainutlaatuiset nummimännyt ja valkoinen sammalpeite kutsuvat Sinut pienelle retkelle.Hyvä tietää: Pihla-Kaibaldin luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1998 säilyttämään puolittain ihmistoiminnan vuoksi syntynyttä ainutlaatuista luontoa ja Viron suurinta hiekkakiveä.
Kanapeeksi küla
Kallasten törmä on noin 400 metriä pitkä ja jopa 10 m korkea kalkkikivitörmä. Törmällä kasvaa vanha männikkö, jonka varjossa kulkee metsätie pitkin pengertä. Törmän etelänpuoleisessa osassa on koralleista ja muista meren selkärangattomista muodostunut kieleke, yksi edustuksellisimmista Virossa. Törmän päähalkeamissa kasvaa useita harvinaisia saniais- ja koppisiemenisten lajeja. Tarinan mukaan Kallasten törmässä oli virolaisten muinaisen vapaustaistelun aikaan paholaisen paja, jossa se valmisti paikallisille aseita…
Vahtrepa küla
Jokaiselle hiidenmaalaiselle tuttu Kukan kivi on Länsi-Viron saariston suurin ja Viron viidenneksi suurin siirtolohkare. Kiven pituus on 16,4 m, leveys 11,0 m, korkeus 3,7 m ja ympärysmitta 42 metriä.
Luonnonsuojelukohteena oleva siirtolohkare sijaitsee lähellä Kukan kylää. Kivelle johtaa puolen kilometrin kävelymatka pitkin katajaista niittyä kauniin viljapellon laidalla.
Viereisellä pellolla sijaitsee Kukan peltokivi, jonka ympärysmitta on 14,5 m ja korkeus 3 m.
Kukka kivi, Kukka küla
Ensimmäisenä Heilun kiviä kuvaili vuosina 1871 ja 1879 venäläinen geologi Gregor Helmersen. Hänen nimeensä liittyviä kiviä on muuallakin Virossa. Hän piti kivikylvöä komeimpana Baltian maissa olevana siirtolohkareiden ryhmänä. 0,5 ha suuruisella alueella on yli 80 yli mannerjään Suomesta sinne kuljettamaa kiveä.
Hausma küla
Kalanan kylässä Kõpussa – Ristnan tien varrella sijaitsee RMK Hiidenmaan virkistysalueen keskukseksi oleva Ristnan vierailukeskus. Täältä saat tietoa kaikista RMK:n Hiidenmaan virkistysalueen tarjoamista ranta- ja metsämatkailumahdollisuuksista.
Ympäri vuoden on avattu Kõpun niemen monipuolista luontoa esittelevä kuvanäyttely. Tarjoamme luontomatkailuohjelmia ja järjestämme metsä- ja luontoaiheisia tapahtumia. Ristnan luontokeskus voidaan myös vuokrata luontoaiheisien tapahtumien järjestämiseen.
Avoinna on myös ”Meren kauppa”. Tule itse katsomaan, mitä sieltä voi ostaa.
Kalana küla
Alvareita on helpoin luonnehtia ohutmultakerroksisina kalkkipitoisina niittyinä, joilta puut ja pensaat käytännössä puuttuvat. Alvareiden multakerros voi olla jopa 20 senttimetriä, mutta joskus se voi myös puuttua kokonaan, jolloin kasvillisuutta löytyy enää ainoastaan kalliohalkeamista ja pienemmistä murtumista. Eri vuosina alvari voi näyttää hyvin erilaiselta, se riippuu paikallisesta sademäärästä. Sarven niemimaalla näemme alvareita merenläheisillä kivipengerryksillä. Nämä alvarit ovat omanlaisiaan Pohjois-Viron tai muihin Länsi-Viron alvareihin verrattuna.
Sarve küla
Kurisun karstivajoama on Kurisun kylän lähellä sijaitseva karstisuppilo eli doliini.
Suppilon yläreunan halkaisija on noin 32 metriä, mutta alaosassa se kapenee 12 metriin. Syvyys on 6,2 metriä. Doliinissa Pihlan suolta tuleva puro virtaa maan alle.
Kesällä, kun vettä on vähän, voi vajoaman pohjassa nähdä kalkkikivipohjan ja pienen luolansuun. Kevättulvien aikaan sinne kerääntyy niin paljon pintavesiä, että koko suppilo täyttyy vedellä ja osa valuu pois. Silloin koko paikka muistuttaa pientä järveä.
Kurisuun katoava vesi tulee taas maanpinnalle 3 km päässä, Pihlan kylän entisellä laitumella.
Kurisu küla
Hiidenmaalla Kärdlan lähellä sijaitsevan meteoriittikraatterin vinojen kivikerrosten takia liikkuu pohjavesi alueella paineistettuna ja syöksyy maan pinnalle katkeamattomana putouksena maahan 10-15 metrin syvyyteen upotettujen putkien läpi.
Erityisesti Tiigi- ja Aia-kaduilla on paljon arteesisia kaivoja ja kristallinkirkasta vettä voi juoda Aia- ja Pikk-katujen kulmassa olevasta kaivosta. Kävellessäsi Aia-katua pitkin, näet ihmisten pihoilla lukuisia suihkulähteitä – nämä kaikki toimivat arteesisilla vesillä.
Erityisen kauniin kuvan voi ottaa talvella, kun suihkulähteiden ympärille on muodostunut jäätaideteoksia.
Pikk tänav, Kärdla linn
Alkuperäisen rantaruotsalaisten kylän tilalle alkoi 1800-luvun alkupuoliskolla syntyä vastaperustetun verkatehtaan (1829) työntekijöiden asuinalue. ”Tehtaan herrojen” eli mestareiden talot rakennettiin ruotsalaisten hautausmaan välittömään läheisyyteen. Pian Hiiu-Kärdlan verkatehtaan ensimmäinen johtaja, paroni Robert Eginhard von Ungern-Sternberg (1813–1898), perusti hautausmaan paikalle puutarhan. Entisestä hautausmaasta muistuttaa sinne vuonna 1848 viimeisenä haudatun ruotsalaisen Karel Tarningin rautaristi.
Paronin puutarha on nykyään laajentunut Kärdlan rantapuistoksi. Yhteensä 29 puu- ja pensaslajista esiintyy eniten vaahteraa, saarnia, jalavaa sekä kuusta. Vieraslajeista puistoa koristavat punalehtinen pyökki, lehtikuusi, strobusmänty ja pihta. Sataman ja tehdasaukion väliin jää alue, jossa kasvaa paljon tervaleppiä, Lepakoppel (Leppätarha). Se oli aikoinaan tunnettu konsertti- ja kesäjuhlapaikka.
Meren rannalla sijaitseva Lubjaahjumägi-niminen kukkula antaa käsityksen paikallisten asukkaiden aikoinaan harjoittamasta toiminnasta – kalkin polttamisesta. Nykyisin kyseisellä paikalla sijaitsee vuonna 1971 rakennettu suosittu kahvila-ravintola Rannapaargu.
Vesiviivalla seisoo siirtolohkare, johon kaiverretut vaakasuorat viivat merkitsevät Kärdlan historian korkeimpia vedenpinnan korkeuksia.
Kärdlan rantapuistossa on kasveja ja historiaa esittelevä luontopolku.
Lubjaahju tänav, Kärdla
Kassari Ratsamatkad sijaitsee pienellä Kassarin saarella Hiidenmaan kainalossa ja tarjoaa räätälöityjä ratsastusvaelluksia. Ratsastusvaellukset kestävät yhdestä tunnista useampaan päivään. Lyhyemmillä vaelluksilla (1–5 tuntia) voit nauttia Käinanlahden ja Kassarin maisemansuojelualueella merenrannan lintuparatiisista, vaeltaa merirosvo Ungern-Sternbergin jalanjäljissä ja tutustua muinaisten viikinkien sotasatamaan. Useamman päivän (2–5 päivää) vaellukset vievät sinut Hiidenmaan pohjoisrannikolle Tahkunan niemeen, Hiidenmaan länsirannikolle Vohilaid-luodolle ja moniin muihin kauniisiin paikkoihin. Saat vaeltaa soilla ja ratsastaa meren halki.
RISTITEE TALU, Esiküla
Opetuspenkki antaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua lyhyessä ajassa ilman opasta virolaisiin orkideoihin. Opetuskäytössä olevalla pientareella kasvaa luonnonvaraisena 10 kämmekkälajia. Suurin mahdollisuus nähdä kukkivia kämmekkälajeja on juhannuksen aikaan, mutta myös heinä- ja elokuussa kukkivat monet lajikkeet.
Opetuspenkki sijaitsee pysäköintialueen vieressä. Pitkospuut, polku voidaan kiertää 15 minuutissa. Opetuspenkin vieressä on värilliset infotaulut.
Kõpu tee 1, Kõrgessaare alevik
100 m
Luidjan lepikko vaikuttaa tavallisen ohikulkijan silmin melko tavalliselta tervalepikolta, joita voi kohdata muuallakin Hiidenmaan korvissa ja purojen rannoilla. Kyse on kuitenkin yli satavuotisen historian omaavasta ainutlaatuisesta dyynien sitomiskokeilusta. Lepikko sai alkunsa pyrkimyksestä suojella Luidjan tietä ja lähialueiden peltoja ja niittyjä ajohiekalta. Luidjan lepikon perustaja Karl Friedrich Vilhelm Ahrens (1855-1938) syntyi Saksassa Mecklenburg-Schwerinissä kartanojohtajan poikana. Opiskeli metsätaloutta Rostockissa ja Greifswaldissa. Ahrens perusti lepikon sitomaan dyynejä vuosina 1901-1903.
Puhkeranna, Luidja küla
Taresten maisemansuojelualueella kulkee Viron metsähallituksen (RMK) hoitama Tõrvaninan opetuspolku, jonka varrella näkee pieniä suolämpäreitä ja hiekkadyynejä. Vaellusreitillä on 13 paikallista kasvistoa ja eläimistöä esittelevää infotaulua. Lintujen puuhastelua voi tarkkailla Taresten lahden lintutasanteelta. Syksyllä polun varrelta löytyy mustikoita, puolukoita ja sieniä.
Merkitty 4 km pitkä vaellusreitti alkaa ja päättyy Tõrvaninan rannan ja leirintäalueen luona. Reitin varrella on seitsemän katettua tulentekopaikkaa ruokailukatoksineen. Tõrvaninan rannalta löydät laulavaa hiekkaa ja sopivasti syvenevän meren.
Tareste küla
4 km
Vanajõen laakson luontopolku sijaitsee Tihun maisemansuojelualueella ja kulkee Hiidenmaan kauneimman joen rannoilla ja sen paikoittain kuusi metriä korkean laakson rinteillä. Retki ei vie paljon aikaa, mutta polulla on useita portaita, kapeita siltoja ja suojakaiteita, minkä vuoksi retki on sekä kiinnostava että fyysisesti kuormittava. Polun pituus on 1 km, se voidaan kulkea kuivin jaloin ja se on viitoitettu puisilla nuolilla.
Randmetsa, Õngu küla
1 km
Orjakun luontopolku kulkee pääasiassa Käinanlahden rannalla. Käinanlahden linnusto on mielenkiintoinen ja runsas – siihen kuuluu noin 192 eri lintulajia. Syksyisin lahdelle kerääntyy 10–15 000 vesi- ja rantalintua.
Polku koostuu pidemmästä Orjakun kierroksesta (3 km) ja lyhyemmästä kaislikkokierroksesta (Roostikuring, 0,7 km). Polun varrella on lintutorni, kolme tarkkailutasannetta, mutasilta, katettu levähdyspaikka ja n. 0,4 km pitkospuita kaislikossa.
Luontopolku sopii erittäin hyvin lapsiperheille – lyhempi kierros sopii myös aivan pienimmille. Mahdollisuus nähdä vesilintuja näkötornista on jännittävä elämys sekä suurille että pienille.
Polku on merkitty nuolilla, ja se on mahdollista kiertää kuivin jaloin.
Orjaku küla
2 km
Neljän tien risteyksen luontopolku kulkee Kõpun niemen pohjoisrannikolla. Polulla on mahdollista tutustua Kõpulle tunnusomaisiin kasviyhdyskuntiin. Möirasoo on pieni lähdesuo, jonka reuna-alueet ovat pengermäisiä. Alueella voi nähdä rauhoitetun marjakuusen. Mägipen siirtolohkare sekä rannalla oleva Süllasoon Jaanikivi (Johanneksen kivi) ovat muistomerkkejä jääkaudesta.
Rannalla on omaperäinen kalastajakota. Polun kiertäminen kestää noin tunnin, ja kuivalla säällä sen voi kiertää ilman kumisaappaita. Polun varrella on suuntaviittoja ja infotauluja. Polun lähellä on Kalurikodan metsämökki, jossa on takka, penkit ja pöytä. Mökin vieressä on leirintäalue ja nuotiopaikka.
Mägipe küla
3 km
Palukülan kuntopolku Hiidenmaalla kutsuu sinut nauttimaan saaren puhtaasta ilmasta ja ihailemaan saarelle ominaista luontoa.
Sinua odottaa 1,8 km pitkä valaistu polku, jossa voi liikkua sään mukaan kävellen, juosten, pyöräillen tai hiihtäen. Olemassa on tietysti myös pulkkamäki. Valikoimassa on myös 2,7 km pituinen valaisematon kierros, 9 km pituinen vaellusreitti innokkaammille ja 18 korin frisbeegolfpuisto.
Palukülan kuntopolulle vie Kärdlasta kevyen liikenteen väylä.
Polut on viitoitettu.
Hausma küla
1,8 km
Tutustuttuasi Soeran maatilamuseoon, on mielenkiintoista tehdä kierros maatilan vanhoilla mailla. Polku kulkee metsässä lähellä tilaa entisillä heinämailla ja laitumilla ja poikkeaa suon reunaan.
Polulla saat nähdä, millaisia maastoja maatilan käytössä on ollut. Polun pituus on n. 1 km, ja sen kiertää n. 30 minuutissa. Polun varrella on infotauluja. Suon reunassa kävelyä varten on hyvä olla kumisaappaat.
Soera, Palade küla
1 km
Orjakun torni on yksi Viron suurimmista lintutorneista. Keväisin ja syksyisin tornista voi tarkkailla tuhansia muuttolintuja, jotka pysähtyvät levähtämään Käinanlahdelle. Käinanlahti on vuodesta 1962 alkaen ollut linnuston suojelualue ja kuuluu vuodesta 1997 kansainvälisesti tärkeisiin kosteikkoihin eli Ramsar-alueisiin.
Lintutornilla on myös 1,5 km pituinen luontopolku.
Orjaku küla