Kärdlan hautausmaa
Kärdlan hautausmaan historia liittyy tiiviisti verkatehtaan perustamiseen vuonna 1829. Vanhan rannikkoruotsalaisten kylän paikalle syntyi Kärdlan tehdastaajama. Hautausmaa, jonne ruotsinkieliset olivat kuolleensa haudanneet, sijaitsi sopimattomalla paikalla ja poistettiin käytöstä. Menneestä on muistona Karel Tarningille, viimeiselle kalmistoon haudatulle rantaruotsalaiselle, pystytetty risti nykyisessä Kärdlan rantapuistossa. Uusi hautausmaa perustettiin Röösnan metsään, jonka murteellinen nimi on johdettu ruotsin sanasta rödstensskogen, punakivimetsä.
Lukuisat verkatehtaan entiset työntekijät, mestarit ja erilaiset virkamiehet ovat löytäneet viimeisen leposijansa Kärdlan hautausmaalta. Sinne on haudattu myös ensimmäinen tehtaanjohtaja, paroni Robert Eginhard von Ungern-Sternberg, jota kansa kutsuu vanhaksi paroniksi, sekä hänen jalosukuinen vaimonsa. Kärdlan hautausmaalla lepää muun muassa kuoronjohtaja, Laulu-Liisaksi kutsuttu Liisa Kuusik sekä useita muita nimekkäitä hiidenmaalaisia ja virolaisia kulttuurihenkilöitä. Siellä ovat myös Kärdlan lähellä myrskyssä 6.5. 1884 haaksirikkoutuneen Ellen-laivan kapteeni Abrahamsonin ja miehistön jäsenten haudat.
Pysähdyspaikka reitillä:
Saatat myös olla kiinnostunut: