Vaemlan kartano

Vaemlan kartanon pitkän historian alkuna voidaan pitää maiden läänitystä Ruotsin vallan aikana, jolloin legendaarinen sotapäällikkö Pontus De la Gardie osti maat vuonna 1576. Kartano siirtyi kuitenkin jo vuonna 1582 Wachtmeisterien suvulle ja pysyi heidän hallussaan 165 vuotta. Myöhemmin omistus vaihtui melko taajaan, ja Vaemlan kartanossa asui merkittäviä aatelisperheitä.

Kulttuurihistoriallisesti huomattavaa oli aika, jolloin ensimmäinen virolainen ammattitaiteilija Johann Köler (1826-1899) asui ja työskenteli kartanossa. Köler oli Pietarin taideakatemian akateemikko ja toimi Venäjän keisarin tyttären suuriruhtinatar Maria Aleksandrovnan opettajana 1860- ja 1870-luvuilla. Samalla Köler teki työtä kotimaansa hyväksi ja vaikutti merkittävästi Viron kansalliseen heräämiseen.

Matkustellessaan Virossa 1863-1864 Johann Köler kävi myös Hiidenmaalla ja yöpyi Vaemlassa silloisen kartanonomistajan Karl Jakob Rudolf von Gernetin kutsumana (kyseiset henkilöt esiintyvät myös Jaan Krossin teoksessa Kolmannet vuoret). Hiidenmaalla taiteilija teki luonnoksia useisiin maalauksiinsa.

Toinenkin Viron kulttuurihistoriasta tunnettu henkilö liittyy läheisesti Vaemlan kartanoon. Säveltäjä, kuoronjohtaja ja musiikinopettaja Ado Velmet (Adolf Villmann 1910-1974) syntyi ja kasvoi täällä, mutta hänen syntymä- ja lapsuudenkotinsa ovat tuhoutuneet.