Sõrun satama

Sõrun merikeskus avattiin vuonna 2006. Merikeskuksen alueella sijaitsee purjelaiva Alarin lisäksi laivan korjaushalli, Sõrun merikulttuurimuseo, satamakievari, matkustaja- ja purjevenesatama, satamarakennus, kauppa, uiva sauna, uimaranta ja leirintäalue.

Sanotaan, että ”hiidenmaalainen elää veden päällä, ellei hän satu elämään maalla”. Ruotsin vallan aikana Emesten talon miehet Bernth ja Hans kuljettivat tavaraa Saarenmaalle. Talon nimestä juontuu sekä Jakob Pontus Stenbockin perustaman Emmasten kartanon (1779) että Käinan kihlakunnasta vuonna 1866 muodostetun Emmasten kihlakunnan ja myöhemmän kunnan nimi. 

Paikannimi Sõru mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1254. Sõrussa on ollut kappeli ja hautausmaa, rantautumispaikkoja veneille sekä laituri. Täällä ovat eri aikoina toimineet pitkään koulu, rajavartioasema, kievari, viinakauppa, elokuvateatteri, kalan vastaanottopiste ja rannikkokalastusprikaatin kalastuskonttori. Rantamaisemaa elävöittivät verkkokatokset, rantakaivot, tuulimyllyt ja venepaikat. Vielä nykyäänkin täältä Tohvriin ajettaessa voi ihailla kylätieltä avautuvaa merimaisemaa ja Tohvrin linjaloiston merkkejä (1934). Tohvrissa on jälkiä I ja II maailmansodan aikaisista tykistöasemista, kasarmeista ja muista apurakennuksista.

Laivanrakennus, merenkulku ja kalastus ovat olleet osa Itämeren saarten kulttuurista kontekstia. Niiden lisäksi hiidenmaalainen elämäntapaa ovat määrittäneet paikallinen murre ja perinteet. Sõrun museo tarjoaa historiallisen poikkileikkauksen mereen liittyvästä elämäntyylistä. Ennen I maailmansotaa Emmasten pitäjän miehet omistivat yli 55 laivaa, ja seudulta on syntyisin yli 153 kapteenia.

Sõrun rannalla seisova kolmimastoinen Alar on Viron merenkulun ainutlaatuinen muistomerkki. Laiva on harvinainen, sillä ainoastaan Alar on Virossa ennen II maailmansotaa rakennetuista puulaivoista säilynyt tähän päivään asti. Rakentamiseen tuotiin mäntypuuta Õngun Kõrgseljalta ja tammea Saarenmaalta. Laivamestari Peeter Himmistin johdolla rakennettu laiva laskettiin vesille 1938 Õngun rannassa. Laiva on 30 metriä pitkä ja 7 metriä leveä, kantavuus on 270 tonnia. Alukseen asennettiin 125-hevosvoimainen ruotsalainen Bolinder-moottori. Alar purjehti maailman merillä vuoteen 1968 asti.

Vuonna 1944 yli 700 henkeä pakeni Sõrun satamasta Ruotsiin. Neuvostomiehityksen aikana hiidenmaalaisten laivanrakentajien ja merimiesten dynastiat painuivat historiaan, vaikka Hiiu Kalur -kolhoosi kalasti Afrikan länsirannikolla asti. Hiidenmaa oli Neuvostoliiton raja-aluetta, ja kalastajat pääsivät merelle vain rajavartiolaitoksen erityisluvalla.

Sõrun asukkaiden kiinnostus kulttuuriperintöään kohtaan sai tuulta purjeisiin vuonna 1998, kun ihmeen kaupalla säilynyt Alar tuotiin entisöintiä varten takaisin Hobron satamasta Tanskasta 50 vuoden jälkeen.

Nykyään kolhoosin kalankäsittelyrakennuksen yhdessä päässä toimii satamakievari ja toisessa päässä oleva venevaja palvelee konserttien ja kesätapahtumien pitopaikkana. Vuonna 1999 kolhoosin entisiin konttori- ja elokuvateatteritiloihin avattiin museo. Museon kokoelmaan kuuluu yli 4000 arvoesinettä, historiallisia laivadokumentteja, valokuvia paikallisista merenkulkijoista ja kalastajista sekä rannikkokylän arjesta ja juhlista, merimiesten luomia taideteoksia, heidän rakkauskirjeitään ja laulujaan. Näyttelysaleista avautuu näkymä merelle ja rantamaisemaan.