Pikk tänav (Pitkäkatu)

Pikk tänav on katu, josta 1800-luvun jälkipuoliskolla tuli Kärdlan tärkeimpiä liike- ja kulttuurielämän solmukohtia. Välillä se kantoi nimeä sekä Jüri Vilmsin että Viktor Kingisseppin mukaan. Aivan aluksi kansa tunsi kadun nimellä Seitsme Jürna uulits.

Vuonna 1847 kadun alkupäähän, verkatehtaan upean päärakennuksen viereen, nousi kaunis puukirkko, joka tunnettiin myöhemmin saksalaisena kappelina. Lähistöllä sijaitsivat Wupperfeldin ja Spriitin kaupat sekä Ballin leipomo. Kadun varrelle tuli myöhemmin myös Veskbergien myymälä. August Wupperfeld oli ensimmäisistä paikallisista kustantajia, ja hän julkaisi kymmeniä Hiidenmaa-aiheisia postikortteja. Vuonna 1877 poikkikadulle valmistui uusi poikakoulu, jossa Johann Vilbert (myös Wilberg) Joosep Bruus toimivat opettajina. Jälkimmäinen johti myös verkatehtaan kuoroja ja orkestereita. Vuonna 1855 perustettua sekakuoroa johti vuosisadan lopulla Laulu-Liisana tunnettu Elise Kuusik. Harjoitukset pidettiin koululla tai kappelissa, ja niihin osallistui paljon lähistön asukkaita.

Katu on erityinen myös Kärdlalle tunnusomaisten talojen ja puutarhojen vuoksi. Ants Laikmaan ja Ado Vabben oppilas Aarne Miikmaa kasvoi taiteilijaksi tehtaantyöläisten talossa Pika- ja Valli-kadun kulmassa. Ensimmäiset paikalliset valokuvaajat Elisabeth ja Villem Norvid työskentelivät studiossa viereisessä talossa. Heidän kotitalostaan ​​tehty pienoismalli kuvasi Kärdlan työläisten asuinoloja useissa näyttelyissä. Kadun toisella puolella sijaitseva kaksisisäänkäyntinen asuintalo on säilyttänyt suuren osan alkuperäisestä ilmeestään. Sen vieressä oleva kaksikerroksinen Naisten kristillisen yhdistyksen talo muutettiin 1900-luvulla Kärdlan kihlakunnan toimistoksi ja pappien asuintaloksi.

Useat kirjailijat ja kulttuurihenkilöt ovat asuneet Pikk-kadulla pidemmän tai lyhyemmän aikaa, kuten kirjailijat Alide Ertel, Elmar Vrager, Endel Saar, taiteilija Ülo Sooster ja pastori Villem Tarning sekä urkuri Peeter Pruer (Puusild). Laulaja Boris Lehtlaan kasvoi täällä mukulakivillä juosten. Kuoronjohtaja Miina Härma lomaili tehtaan kirjanpitäjän Johannes Ichlan perheen luona. Valokuvaaja ja harrastustaiteilija Helene Fendt rakensi 1930-luvulla miehensä Paulin, tehtaan työnjohtajan, kanssa kadun päähän uuden kauniin talon, jossa Hiidenmaan puhallinorkesterin perustaja ja pitkäaikainen johtaja Aavo Poola asui myöhemmin.