Kõrgessaaren kartano

Kõrgessaaren kartanon perusti 1500-luvun lopulla Liivin sodassa Ruotsin puolelle loikannut venäläinen pajari Perwoy Putilov. Kyseessä oli pieni kartano, jota sen myöhempi omistaja kreivi Jakob De la Gardie laajensi huomattavasti Kõrgessaaren kylän kustannuksella. Hän sai Ruotsin valtiolle tehdyistä palveluista haltuunsa kaksi kolmasosaa Hiidenmaasta ja perusti yritteliäänä miehenä saarelle muun muassa Viron ensimmäisen lasitehtaan. Tuotannon myymiseksi De la Gardie avasi myös Viron ensimmäisen säännöllisen laivalinjan, joka liikennöi Kõrgessaaren satamasta Tukholmaan.

Kreivitär Ebba Margaretha Stenbock pyysi perillisenä vuonna 1755 Venäjän valtiota palauttamaan suvulle De la Gardien kartanon, jonka valtio oli ottanut haltuunsa 1691. Vuodesta 1781 lähtien kartano kuului Ungern-Sternbergeille.

Kõrgessaaren kartanon päärakennus on hävinnyt, rakennuksista ovat säilyneet aitta, tilanhoitajan talo, palvelusväen talo, talli ja osittain kaksi kalkinpolttouunia Parhaiten on säilynyt 1880-luvulla rakennettu viinanpolttamo.

Vuonna 1911 ulkomaisessa omistuksessa ollut osakeyhtiö La Viscosa osti 470 hehtaaria kartanon maita ja alkoi seuraavana vuonna rakentaa sinne tekosilkkitehdasta. Vuoden 1914 koetuotantoa pidemmälle ei I maailmansodan alkaessa päästy, ja vuonna 1917 rakennuskompleksin tärkeimmät osat räjäytettiin. Jäljelle jäi kuitenkin omituinen nimi Viskoosa, joksi kansa nykyään kutsuu Kõrgessaaren kylää.